BANG! Maailmankaikkeuden historia./Neutriino.
Neutriinot ovat pienija hyvin kevyithiukkasia. Niitsyntyy
ydinfuusiossa, jotka toimivat ttien (esimerkiksi Auringon,
perusydinvoimalan) energian ltein Useiden vuosien ajan neutriinojen
oletettiin olevan massattomia, mutta nykyn tiedetn ettniillon pienen
pieni massa, tosin liian pieni pime materian ongelman selittiseen.
Massan olemassaolo ratkaisi pitkn mieliaskarruttaneen
"neutriino-ongelman", jonka mukaan havaitsimme vemm neutriinoja
Auringosta kuin teorian mukaan olisi pityt. Pieni massa antaa neutriinon
vaihtua kolmen olomuodon- elektronin, myonin ja tau-neutriinon- villsen
tullessa Auringosta maahan.
*Tson siis keskeisttajuta, ettkvanttiydinfyysikkojen neutraaliksi
"aiemmin vrin" ilmoittama ydinvoimalatehokadon 17% neutriinoseily
ympistiotooppin on my potentiaaliltaan siis yllmainitusti
elektroniseily Ja kuten on syyttiet elektroniseily tunnetaan
paremmin ns. beettaseilyn elektronituotoksena! Jleen huomaamme miten
hskisti ydinala valehtelee aiheesta. Ydinvoimalassa mittareissa nym
neutriinoseily lsee kaikki seilysuojat se sen jkeen muuttujana
synytt rimmsen tuhoisaa beettaseily Toki sen lissi, ett
neutriinon osuessa protoniin syntyy 1 000 000eV gammaterssi my.
Aiemmat havaintolaitteet pystyiv havaitsemaan vain kaikkein kevyint
tyyppi Neutriinojen ilmenemismuotojen lukumrvoidaan ennustaa
alkurdysteoriasta. Samalla haastetaan tiukasti teoria, jonka mukaan
maailmanmkaikeus alkoi kuumassa tihestilassa.
Neutroni.
Atomiytimet koostuvat kahden tyyppisisthiukkasista, neutroneista ja
protoneista, ja nmolemmat hiukkastyypit taas koostuvat kolmesta
kvarkista. Neutronit painavat melkein yhtpaljon kuin protonit, mutta ovat
varauksettomia. Supernovardyksen rimmsissolosuhteissa protonit ja
elektronit voivat yhdistyja muodostaa neutroneja, jolloin kuolevan tden
ytimestsyntyy tiheneutronitti. Neutronitden maksimimassan oletetaan
olevan noin kahdeksan Auringon massaa: tsuuremmat luhistuisivat mustiksi
aukoiksi.